Lyhyesti: mulla on mäntein omahoitaja.
Mua ahisti ihan sikana, ja menin pyytää tarvittavaa. Omahoitajani tokaisi: "tää taitaa olla sulla vaan tapana". Juu, paha olo on mulla tapana. Ikävä tapa. Kiitos paljon sun kannustavasta tyylistä ja avusta. Ainaki onnistuit mulla lisäämään ahdistusta. Näin hyvin hoidetaan potilaita. Sanotaan että paha olo on vain tapa. Helvetin raskas tapa.
Mitä uutta opin hoitajalta: omaan ahdistavaan oloonsa ei kannata hakea tarvittavaa, joka voisi auttaa, sillä ahdistus on vain ikävä tapa ja josta pitäisi syyllistää itseään...
Lievästi sanottuna; nyt keittää. Miten joku hoitaja voikin olla niin väärällä alalla.. Eikö hoitajien tehtävä (yleensä?) ole se, että yritetään auttaa potilasta, eikä päinvastoin: tarkotuksena pahentaa potilaan oloa.
Kiitos sinun, mäntti, mulla on tällä hetkellä tosi paha olo, ja joudun pärjäämään sen kanssa yksin, sillä apua ja helpotusta oloon ei saa ainakaan hoitajalta.
Älä nyt vaan tee itelles mitään! Kuulostaa kyllä ikävältä tuon hoitajan suusta... mutta... Minkälaista APUA sää itse haluaisit..? Tai minkälainen käsitys sulla on avusta? Aattelin vaan että nyt kun oot ollu siellä Kellokoskella niin sulla ei ole sielläkään hyvä olla - ei ole tullut apua(?) Tai kun oot päässyt lomalle niin sama juttu...
VastaaPoistaYmmärrän sun tilannetta mutta älä hae helpotusta kokoajan vaan yritä soveltaa tietoa mitä on saatavilla(kirjat, netti mitä näitä kaikkia keinoja on...) sun elämäs kohentamiseksi... - tietenkin se on tärkeää että pääsee pois vähäksi aikaa siitä pahasta olosta että jaksaa ajatelella mutta... Sitähän varten sitä käydään juttelemassa auttajilla että ne auttaa näkemään "kuolleitten kulmien" taakse mitä ei välttämättä itse näe ja että se helpottais kun saat purkaa kuormaa jollekkin...
Niinkuin joskus kirjoitit että susta itestä pitäis löytää se auttaja... Näinhän se on. Sää oot fiksu nainen.