Mä en jaksa olla täällä enää. Haluun pois osastolta. Mulle ei myönnetty viikonloppulomaa ja nyt se tuntuu älyttömän pahalta. Mä en kestä olla täällä osastolla, ja nyt joudun koko viikonlopun lojuu sisällä. Kiroon itteni. Miks mun piti mennä pari päivää sitte kuristaa itteeni. Siin on syy miks en pääse lomille.
Ahistaa sattuu puristaa itkettää. Haluun pois täältä ja itken koska tiiän etten tuu pitkään aikaan pääsee pois täältä. Mä joudun olla osastolla iäisyyden. En pääse pois. Ja se sattuu ihan helkutisti.
Puhuin eilen pitkään omahoitajani kanssa. Puhuttii osastosiirrosta, jota ei voida tehdä, sillä voin liian huonosti siirtyäkseni kuntoutusosastolle. Hemmetti, miks mun pitää voida näin huonosti?
Yritin purkaa turhautumistani äitille puhelimessa. Alkoi ärsyttää vaan enemmän, kun hän sanoi, ettei asialle voi nyt tehä mitään. En pääse lomille. Piste. Ja niin se nyt on. Sitten äiti yritti sanoa, että voisin hakea päivälomaa. Mutta ei se ole sama asia. Päiväloma on ihan pehvasta, kun ei siinä kerkeä tehä mitään. Ärsytykseni muuttui pahaksi oloksi ja kyyneleitä alkoi valua poskiltani. Samaan aikaan äidiltäni loppui puhelimesta akku, ja se puhelu loppui siihen. Nyt turhauttaa, ahistaa, itkettää, on paha olo. Haluun pois, eikä kukaan kuule mun huutoa...
Pääsethän sinä varmaan vaikka seuraavaksi viikonlopuksi pois jos sitä vaan tahdot ja kaikki menee hyvin. Tietysti on ymmärrettävää että tuollaisen tilanteen jälkeen ei sua pois päästetty vaikka se ois sun mielialaa varmasti parantanutkin.
VastaaPoistaToivottavasti saat tehtyä elämäsi siedettäväksi siellä osastollakin ja löydät edes muutaman syyn hymyillä sielläkin. Mut ensi viikonloppuna lomille, vai mitä?
Kiitos viestistäsi. Enköhän mä nyt sit pääse tulevana viikonloppuna taas lomille. Sitä odotellessa!
Poista