Taistelua

Mietin usein sitä miten voin olla vieläkin elossa. On ollut paljon alamäkiä, joista en aina uskonut selviytyväni. Tässä silti edelleen olen, elossa. Huterasti seisoen, mutta silti elossa. On tämä jatkuvaa taistelua itsensä kanssa. Itsemurha-ajatukset ovat voimakkaita ja päivittäisiä. Elämä on jatkuvaa taistelua. Yritän jaksaa, päivä kerrallaan, välillä sekunti kerrallaan. Mutta taistelen itsemurhaa vastaan, vaikka välillä tuntuu, että menen enemmän sitä kohti. Haluan elää mutta välillä haluan vielä enemmän kuolla. Taistelu. Sitä tämä on. Milloin se loppuu? Sitä en tiedä...