Mä käyn nyt n. kerran viikossa juttelemassa polilla sairaanhoitajan kanssa. Ne käynnit vaan turhauttaa. Ei siitä oo apua. Mietin itsemurhaa taukoomatta. Välillä pelkään itteeni, sillä pelkään, että teen impulsiivisesti itelleni jotain. Pelkään, että joku yö päätän vaa hirttää itteni. Kukaan ei vois estää mua. Mä pystyn tappamaan itteni koska vaan. Ja se pelottaa, mutta samaan aikaan rauhoittaa. Mä pystyn lopettaa tän millon vaan. Mulla on ulospääsytie tästä kaikesta paskasta.
Aurorakodissa yököt on käyny pari-kolme kertaa yössä kattomassa mun huoneeseen, että mulla on kaikki ok. Ne käy niin harvoin, että mä kerkeisin hyvin tappaa itteni. Miks tää kaikki ei vois jo loppuu? Miks mulla on koko ajan nii paha olo?
We're all going to die. Why not stick around for the ride? What's the worst that could happen? :)
VastaaPoistaIhan totta, hyvä pointti. Se ei vaa aina oo ihan nii yksinkertasta.
Poista